And in English

I found a project through Ravelry and absolutemente fell in love with it... Knit-along for geeks, Lattes and llamas presenting: Geek-Along! Of course, I had to tune it a little, because life isn´t hard enough...

So here are some of my favourite things (literal and others) all in one!

Front

Back

Up left is traditional Karelian cuckoos and tree of life. A friend made the chart for a christmas decoration.

Then there´s of course Direwolf. Compliments of the most sadistic writer we all know and love... Big hand to George R.R. Martin and long live the Starks! (well, mostly they don´t seem to... live long, I mean...) Original was a mitten I found in Ravelry, I just adjusted the model a bit. Chart can be found here.  

DNA, courtesy of the original geek-along. Chart here. Science, b****es!!

Down below you will of course recognise Deathly Hallows. And if not, shame on you! Go and read your Potters, barbarian!

Up next to the birdies is the grandfather of all tragic villains, king of Spoilers. Later identity of Anakin Skywalker, DARTH VADER! Chart is made by me, myself and I.

One simply must have some Hammer and Sickle... It´s the colors, it´s the history, it´s the jokes... This is one of my own charts, but I haven´t yet digitized it, sorry. 

Turtles are cool, tribal turtles are extra cool and then there´s also sir Terry Pratchett, Discworld and TURTLE MOVES! Here´s original chart and my rendition.

Imgur is something I blame on my husband. But nowadays it is our familys very favourite anti-social media (as I like to call it...), because everyone loves cat gifs! Chart is my very own. 

Then the up right sector. Have fun, the photo seems to be 90 degrees wrong way.

Weirwoods. Again, Mr. Martin and his enthralling world of Ice and Fire. Original of this chart is absolutely gorgeous,  check it!

Here be Dragons! Lattes and Llamas gave us this. And as they say, everything is better with some dragons...

Nae King, nae Queen! Crivens! Sir Terry and his loveable rascals Nac Mac Feegles. Idea came from these coolest mittens ever, and here is my version.

Cthulhu and Atom live here, side by side. Just like myths and scientific world view always... NOOT! Both are from original Geek-along.

Then some dwarf runes. Read it out yourself! This one is one of my own, but no chart yet. Me and elder daughter read The Hobbit as a bedtime story last spring, and as I knitted this one there was a lot of discussion about her learning to write her name before school starts. In runes and elven scripture, I mean...

Matrjoshka, because I love them and they are my thing. Chart is my own.

Some Terry Pratchett again. Commander Vimes, Ankh-Morpork and City Watch! Book is Thud! and the symbol is Summoning dark. My very heartiest recommendations, if you´ve never read it. Chart can be found in Ravelry.

Everyone loves Totoro! It was mittens with this one too, and aren´t they adorable...

And next section...

Swan is based on a stone age rock painting that was found at lake Onegina in Russian Karelia. Just love the simplicity! Root business... My very own model.

D20 is here because of my Hubbys insistence. I´m the role players girlfriend.

Star Wars Rebel Alliance. Aand everybody hums That Tune!

 Speak friend and enter. Linguistics and Tolkien... Wow, what a lady boner!

Caffeine molecule is from the original Geek-along. Just like the three squares before it. Without this chemical this work would never have been done... But only diet Pepsi, please!

Mockingjay I found in Ravelry. And yes, I love Hunger Games (the books!!!).

Butterfly represents the dodgiest end of my literary tastes. Here it comes: Hi, I´m Anu and I sometimes read Harlequin books. (Hi, Anu!) And I´m especially hooked to Gena Showalters Lords of the Underworld.

There can not be too many Legos! Children are the perfect excuse here...

This last one was supposed to be Hat full of sky, but my yarn of choice didn´t have light blue... Still, it is dedicated to Sir Terry (again) and his extraordinary witches Mistress Weatherwax, Nanny Ogg, Magrat Garlick, Agnes/Perdita Nitt and Tiffany Aching.

Death Star chart is actually from a super cool scarf, that I would like to do one day.

Greek helmet is here because a) I´ve loved greek mythology since I was maybe four years old and b) Rick Riordan´s books. Read them. All... I´m not joking.

Down left is Serotonine molecule. It´s my most and least favourite chemical, due to living with severe and less severe depression for umpteen years. This molecule I´ve been intimate with for so long I just couldn´t leave it out.

Grumpy cat is my spirit animal! Who can resist something so cute and disgruntled... Heres my favourite meme:

Mahtava nörttipeitto!

Löysin Ravelryn kautta (kuinkas muutenkaan...) jo viime vuoden puolella aivan himmeän upean projektin ja siihen liittyvän blogin, joka sai jatkoa tänä vuonna. Kaksi nuorta naista teki lahjoituslangoista upean Fandom-henkisen kudotun tilkkupeiton ja myi sen hyväntekeväisyyshuutokaupassa. Ohjeet ilmestyivät pala kerrallaan vuoden aikana blogiin. Hurraa Lattes and llamas! 

Tartuin keväällä puikkoihin, ja koska mitäänhän ei voi tehdä ihan vain helpoimman kautta, niin poimin ensin omat suosikkini Geek-along -peitosta ja sitten etsin, muokkasin ja tein itse lisää mallikuvioita. Kisaväsymyksen välttämiseksi tein "vain" 30 ruutua omaan peittooni. Ja NYT se on VALMIS!

Aivan mahtava proggis, koska sain kertailla yhtä suosikkitekniikkaani, eli kaksipuoleista kuvioneuletta ja opin pussillisen uusia (kuten väärään suuntaan neulomisen, jolla välttää lyhyitä yhdistämisrivejä tehdessä jatkuvan peiton kääntelyn ja i-cord-reunustuksen. Mikäköhän sekin olisi suomeksi...)

Sormia särkee vieläkin vimmatusti eilisen viimeistelyurakan jäljiltä. Lupasin/uhkasin jo etten tänään kudo mitään.

Mutta tässä se lempilapseni nyt on... Ihan kaikkia suosikkiasioitani en saanut tähän vielä koottua mutta hyvä alku. Kirjallisuus ja populaari/kulttuuriviitteet ovat pääosassa.

Edestä...

...ja takkaa

Kaikki ruudut ovat 45 silmukkaa leveitä ja 57 riviä korkeita. Se oli alkuperäisen Geek-along -peiton ruutujen koko ja siihen muokkasin kaikki muutkin ohjeet. Lankana käytin suurta suosikkiani Hjärtegarnin Woolcottia. Jonka valmistus on (perkele) lopetettu... Vihoviimeisiä keriä kävin hamstraamassa Lielahden Lankamaailmasta että sain peiton kasaan. Sitten seuraa esittely kohta kohdalta...

Vasemmasta yläkulmasta lähdetään. Ensin on Karjalan käet. Tämän ohjeen muokkasin ystäväni tekemästä joulupallon ohjeesta. Kuvio on alareunan sydämiä lukuun ottamatta perinteinen kirjontamotiivi: linnut ja keskellä elämänpuu.

Käkien alla on Direwolf. Need say no more, mikäli olette sivistyneesti lukeneet G.R.R. Martininne. Tai edes katselleet tv-sarjaa (jossa on muuten eri vetävä tunnusmusiikki). Eläköön Starkit! (vaikka tosiasiat sitä vastaan puhuvatkin). Tämän ohjeen muokkasin erään ystävällisen Ravelryläisen lapasohjeista. Valmiiksi muokattu neliön ohjekin minulta löytyy, mutta enpä sitä nyt julkaise, hähhää. Annetaan kunnia alkuperäiselle suunnittelijalle. 

Sitten on DNA. Courtesy of the original geek-along. Ohjeet löytyvät täältä. Syy miksi tämä peittooni päätyi on. että Science, b****es. Ja malli oli sitä paitsi aivan yyberhieno.

Alariviltä löytyy lisää kirjasivistystä. Joka ei Kuoleman varjeluksia tunnista, joutaa suunnata häpeäpaalun kautta kertaamaan Pottereitaan. Ohje löytyi valmiina tiskirätiksi tarkoitettuna. Yksinkertaisena ihmisenä suosin yksinkertaista symboliikkaa (joka on myös helppoa kutoa...)

Käkien vieressä ylhäällä on kaikkien traagisten pahisten isoisä. Anakin Skywalkerin myöhempi alter ego Darth Vader. Spoilerien kuningas! "Luke, I am your father" Malli on ihan omani ja sen onnistumisesta olen vähän montaa mieltä... Ohje kuitenkin löytyy täältä.

Sirppi ja Vasara. Neuvostohirtehinen, aina yhtä kyseenalainen ja visuaalisesti repäisevä valinta. Väritkin on kohdallaan. Ohje on omani, mutta en ole sitä vielä ehtinyt saattaa sähköiseen muotoon. Sori. 

Sitten on vuorossa Turtle moves. Tämä on viittaus aika moneen suuntaan: Terry Pratchett (rauhahänensielulleen) ja Kiekkomaailma tietenkin, sitten on Ameriikan alkuperäiskansojen maaemo-symboliikka johon olen aina ollut vähän heikkona ja lisäksi satun pitämään kilppareista. Ohje löytyi Pinterestin kautta ja on tässä. Jälleen kerran muokkasin mittasuhteita sopimaan kokovaatimuksiini. Muokattu versio, olkaa hyvä.

Viimeisenä tässä osiossa on Imgur. Jotka tästä asiasta jotain tietävät, voivat vahvistaa ettei se ole ajankäytöllisesti suinkaan vähäisin. Perheen sisällä leviävä addiktio, joka alkaa muistuttaa jo elämäntapaa... Imgurin ympärille olen puolitosissani suunnitellut ihan omaa peittoa. Siitä löytyisi sitten Imguraffe, Upvote-nuolet yms... Kaavion olen ihan ite tehnyt.

Sitten yläreunan oikea laita. Mennään vaakariveittäin tällä kertaa että varmasti menette sekaisin. Etenkin koska niskajumpan nimissä kuva on sivuittain.

Vasemmalla ylhäällä Weirwoods. Jälleen kerran kunniaa Starkeille ja sadistisimmalle suosikkikirjailijalleni herra Martinille. Punaisen ja harmaan langan yhdistelmänä kuva olisi ehkä ollut vielä dramaattisempi. Alkuperäinen ohje on näin upea.

Here be Dragons! Lattes and Llamas vastaa tästä. Ja kaikki on vaan niin paljon parempaa lohikäärmeiden kera. Kaikki kunnia Smaugille, Errolille ja muille kirjallisille lohikärmeksille.

Nae King, nae Queen! Crivens! Pratchettin nerokkaimpia luomuksia ovat Nac Mac Feeglet. Suosittelen lämpimästi. Tämän ohjeen muokkasin eräistä viileimmistä lapasista, joita olen koskaan nähnyt. Sopivan kokoinen ja asiayhteydestään irrotettu ruutukaava löytyy myös.

Cthulhu ja Atomi ovat rinnakkain sulassa sovussa, kuten tieteellinen ja taikauskoinen lähestymistapa yleensäkin. Eiku... Molemmat ovat alkuperäisestä Geek-alongista kotoisin.

Sitten Hobittia ja kääpiöitä. Lukekaa itse mitä tässä sanotaan. Tämäkin kuuluu sarjaan ei vielä sähköiset ohjeet. Omasta päästä kuitenkin, ja kirvoitti tekovaiheessa paljon keskustelua vanhemman tyttären kanssa, koska iltasatuna oli kevättalvella juurikin Hobitti. Tavoitteena on, että ennen kouluun menoa M osaa kirjoittaa nimensä myös riimuilla ja suurhaltiakielellä.

Sitten on ihan oma maatuskani, koska maatuskat on mun juttu.

Jälleen kunnianosoitus sir Terrylle, komentaja Vimesille ja Kiekkomaailmalle. Summoning dark on symboli ja kirja on Thud. Suosittelen. Ohje löytyi Ravelrystä.

Kaikki rakastavat Totoroa! Kuva on jälleen alunperin lapasista ja sitten sitä olen muutellut. Muuteltu kuva on sievästi vain ruutupaperilla, ei sähköisenä joten tässä vain ihastuttava alkuperäinen lapasohje.

Taas mennään vaakariveittäin...

Törmäsin kalliomaalausjoutseneen hakiessani muutama vuosi sitten sopivaa kuviota appiukon joululahjavillatakkiin. Ihastuin kuvaan, joka on siis Äänisjärven rannoilta löytynyt muinainen kalliomaalaus joutsenesta ja munasta. Neuleohjeen olen ihan itse tehnyt.

D20 päätyi peittoon Nikon vaatimuksesta. Arpapeliä alkuperäisestä Geek-along -peitosta.

Myös Star Wars Rebel Alliance -logo on samasta lähteestä. Ja sit hyräillään sitä melodiaa!

Tällä seuraavalla aukeavat Morian portit. J.R.R. Tolkien ja lingvistiikka. Sydän sydän...

Kofeiinimolekyyli, samasta lähteestä kuin kolme edellistä. Alkuperäinen suunnittelija on kahviaddikti, mutta meillähän tunnetusti kofeiini nautitaan virvoitusjuomamuodossa. Ja sokerittomana.

Matkijanärhi edustaakin sitten kirjallisten villitysteni modernimpaa aaltoa. Hunger Games on koukuttava, oli perheen Y-kromosomisto asiasta sitten mitä mieltä hyvänsä. Ohje löytyi Ravelrystä, jossa joku muukin on ilmeisesti innostunut täydentämään Geek-alongia omilla ideoillaan.

Perhonen edustaa kirjallisen makuni ehdottomasti kyseenalaisinta reunaa. Hei, olen Anu ja sorrun toisinaan lukemaan Harlekiinejä. Ehdoton siltä tieltä löytyneistä suosikeistani on Gena Showalterin Lords of the Underworld -sarja. Lukekaa itse ja tehkää omat johtopäätöksenne, minen kadu yhtään! Sitä paitsi ihan ite tein mallin, ja siitä tuli tosi hieno. Väreistä en näin jälkikäteen ole varma. Musta ja oranssi olisi sittenkin ollut parempi yhdistelmä. No, ensi kerralla.

Legot ovat suurin keksintö heti viipaloidun leivän jälkeen eikä niitä voi olla taloudessa liikaa. Tässäkin pätee vanha viisaus: Lapset - mikä ihana tekosyy!

Tämän alakulman piti olla nimeltään Hat full of sky, mutta vaaleansinisen langan puutteessa se päätyi edustamaan paitsi Pratchettin noitia (oikea puoli) myös Nuuskamuikkusta (nurja puoli.) Mallin olen suunnitellut ihan omin pikku kätösin.

Vasen alakulma:
on Death Star, jonka ohjeen olen ottanut upeasta kaulahuivista soveltuvin osin.

Löytyy Hopliittikypärä, jonka on tarkoitus viitata pitkään historiaani kreikkalaisen mytologian ystävänä, ynnä vielä loistavan Rick Riordanin mainioihin kirjoihin. Minusta tuli latinisti lähinnä siitä syystä, että muinaiskreikkaa ei ollut lukion kurssitarjonnassa.

Alakulmaa hallitsee Serotoniinimolekyyli. Kyseisen kemikaalin mysteerin ympärillä olen joutunut tanssahtelemaan yli kymmenen vuotta ja tiedän minulla olevan runsaasti kohtalotovereita. Masennus on perseestä ja suuri syy eskapismin tarpeelle, mutta se on osa elettyä elämää ja ansaitsee paikkansa. Ohje on jälleen alkuperäisestä Geek-along -peitosta, jo linkatun atomin vaihtoehtoisena ruutuna.

Grumpy cat on Moon Moonin (Imguristit paljastuvat nyt!) ohella suosikkini viime vuosien internet-ilmiöistä. Kuka voisi vastustaa maailman söpöintä kissiä... Oma meemisuosikkini negatiivisen ajattelun keulakasvolta on seuraava:

Muutama hyvä idea jäi vielä varastoon, eli loton päävoittoa odotellessa, ettei elannon ansaitsemisen tarve häiritse harrastuksia...

Nimestä kiinni ja kimppuun

Möhlääminen tuntuu olevan vanhemmuuden ydin, ennen kaikkea juuri niiden möhläysten toistaminen, joita edellinenkin sukupolvi harrasti.

Mikään ei ollut teininä ärsyttävämpää, kuin se että äitee sekoitti minun ja siskon nimet. Naisella oli jumalaut kaksi lasta, eikä niitäkään erota!

Olis pitänyt olla hiljaa vaan, sillä itse sekoitan esikoiseni ja siskoni nimet puolisäännöllisesti. Voihan rähmä. Niin kyllä tekee äitinikin jos se yhtään lohduttaa...

Ja kohtahan tästä tulee vielä hauskempaa, kun nuorimmainen saa nimen jonka voi sotkea samaan soppaan! Kukaan ei enää erota kenestä minä ja äitee puhutaan.

Ilmiön syystä minulla on teoria:
Siskoani, esikoistani ja nuorimmaista olen kaikkia tuuditellut sylissäni.
Kaikille olen vaihtanut vaippoja ja niistänyt neniä.
Kaikkien kolmen maidon- ja vauvantuoksuista poskea olen nuuhkinut.
Kaikki kolme ovat unissaan puristaneet pienen kätensä sormeni ympärille.

Ja sitäpaitsi lapsukaiset näyttävät enemmän siskoltani kuin minulta!

Ei oo siis minun vika, oikeesti...

Rumapäivä

Erään ystävän kanssa lanseerattu termi, joka tarkoittaa päiviä, jolloin peiliin katsominen on tuskallista ja kehut kokee vain ja ainoastaan pään aukomisena. Liittyy usein hormonaalisen kierron tiettyihin vaiheisiin turvotuksen, näppylöiden ja yleisen hatutuksen kumppanina.

Rumapäivästä kärsivä on usein ärtynyt, harvoin reilu ja aina potentiaalisesti vaarallinen. Käsiteltävä varoen.

Käyttöesimerkki: "Älä ala, mulla on rumapäivä!"

Paska säkä

Luin (siskon suosittelemana) Puutalobabyn blogia (ne keittiön kaapit!!!)

Tuli mieleeni muutama legendaarinen vauvojen tuotoksiin liittyvä juttu, joita on mukava kertoa suureen ääneen tytön poikaystäväkokelaiden kuullen sitten joskus. Vieläkin naurattaa. Tai itkettää.

1. Luumu
Kärsijäksi joutui mieskulta, kun unohdin että nuoren neidin vatsa reagoi vahvasti luumuun. Tulin iltavapaalta, ja isukki pyyhki voipuneen näköisenä tietokoneen näppistä. Kysymykseen mitä ihmettä, sain vastaukseksi, että "Annoit sitten luumusosetta välipalaksi..."
Tuotosta oli kuulemma kaikkialla: pöydällä, ruudulla, näppiksellä, lattialla ja ikkunassa. Ruskea tsunami taisi olla termi jolla katastrofia minulle kuvailtiin. Ihmettelin mikä riivasi isukin istumaan tietokoneella vaipattoman vaavin kanssa. Kuulemma neiti oli ollut ihan täysissä pukeissa, mutta se ei ollut pysäyttänyt luonnonvoimaa, tuskin edes hidastanut...
Minua nauratti jo silloin. Nykyisin naurattaa miestäkin. Näppis jumittui joitain viikkoja myöhemmin.

2. Murphy iskee
Lähdin noin kolmikuisen pienhenkilön kanssa asioille. En pakannut vaihtovaatteita. Vain vaippoja. Kahvilassa Se tapahtui. Kyseessä ei ollut vain selkäkakka, vaan myös niska-, korvantaus-, otsatukka- ja kulmakarvakakka. Mukava hinkata minihanuria kaikkine liitteineen ravintolan vessassa (säälin seuraavia käyttäjiä. Maitokakan haju oli melko tyrmäävä) ja pohtia mitkä vaatekappaleet ovat riittävän ei-saastaiset, että ne voi laittaa takaisin päälle, jotta kotimatkasta vaunuillen selvitään...

3. Kätevä emäntä
Olimme kaveriani moikkaamassa eläintarvikeliikkeessä, ja M teki ruoansulatuksellisen taidonnäytteen ainoaan vaippaansa. Koska edessä oli haalarikeikka, tiesin että korvike on jostain keksittävä. Ilman ei pärjätä. Lopulta päädyimme käyttämään luovuutta, koiran kuivauspyyhkeitä (ilmaisnäyte koiranruokafirmalta) ja ilmastointiteippiä.

Että jep.

Oi vanhemmuus...

Eksyin lueskelemaan vauvalehtiä tässä päivänä eräänä, ja erityisesti mieleen jäi artikkeli vanhemmuudesta. Usealta pariskunnalta oli kysytty, millaisina vanhempina he näkevät itsensä ja toisensa. Vaikutuksille alttiina jäin miettimään, mitä sellaiseen kysymykseen vastaisin itse, ja mitä vastaisi toinen puoliskoni.

Yhden melkein viisivuotiaan kahtena vanhempana vanhemmuus tuntuu tällä hetkellä olevan jotain, joka tapahtuu siinä muun toiminnan ohessa. Esimerkiksi siivous ja juuri hankitun rintamamiestalon remontointi tuottaa paljon enemmän päänvaivaa. Lapsi on vain lisäkohta arjen järjestämisen pöytäkirjassa: tänään mennään repimään yläkerran lattiaa. Tuleeko M mukaan vai meneekö mummulaan? Yleensä kysymme tytöltä itseltään (vaikka myönnettävä on, että joskus tulee ohjailtua vastausta toivottuun suuntaan) ja toimimme sitten sen mukaan.

Toki se että lapsi on olemassa, muuttaa monia käytännön juttuja. Itsensä nyt saa aina jotenkin huollettua projektien lomassa, mutta käytäntö on osoittanut, että tyttönen tulee äitiinsä, mitä tulee esimerkiksi verensokerin liialliseen laskuun. Mikään ei silloin ole hyvin, joten asiasta olisi hyvä huolehtia säännöllisesti ihan kaikkien viihtymisen vuoksi. On kuitenkin vaikea vastata analysoivaan kysymykseen, kun arki järjestyy ympärillä aina jollain tavalla ja työt ja remontti syövät keskittymistä.

En oikein itsekään tiedä millainen vanhempi olen. Hyvä-huono -vertailuun en halua lähteä koska se on aivan loputon suo, jossa päädytään tukkanuottasille kaikkien eri tavalla ajattelevien kanssa. Synkkinä itsetutkiskelun hetkinä päädyn kyllä miettimään, olenko riittävän huolehtiva ja johdonmukainen. Aavistusta enemmän tuulella käyvänä koen huonoa omatuntoa aina kun kaadan oman pahan mieleni perheenjäsenteni niskaan. Sehän on sitä paitsi epäjohdonmukaista kasvatuskäyttäytymistä, jos yhtenä päivänä naaman maalaaminen tusseilla kirjavaksi on vähän hassua ja toisena päivänä maailmanluokan katastrofi ja todella tyhmä juttu!

Ehkä onnistun pääsemään kuin koira veräjästä, jos en tee tällaisista asioista Periaatteita. Periaatteitahan pitää seurata sokeasti hamaan hautaan, vaikka ne osoittautuisivat täysin kelpaamattomiksi arkeen. Silloin saan välillä nauraa ja välillä suuttua samasta asiasta, jos perusteena on oma tunteeni asiasta. Ehkä.

Onko vanhemmuus edes muuttanut minua, tehnyt minusta Vanhempaa? Tavallaan, kategorisesti kyllä, mutta kokisin lapsen kanssa elämisen olevan elämän olosuhde, joka kasvattaa minua ihmisenä siinä missä moni muukin asia. Miksi siitä pitää tehdä jotakin erillistä, muusta elämästä täysin poikkeavaa ja rakettitiedettä? Virheistään pitäisi ottaa oppia, oli sitten kyse ihmissuhteista, rakentamisesta, puutarhanhoidosta, työnteosta, autolla ajamisesta tai lastenkasvatuksesta.

Ja tekemisiensä seuraukset on jokaisen kannettava.

Tasa-arvoa roskapusseille

Minua ei tulla muistamaan suurin otsikoin tasa-arvoliikkeen historiassa.
Ai miksikö? No koska nain feministiäidin pojan. On kohtis vaikeata vaahdota kotitöiden tasaisesta jakamisesta ja miesten ja naisten töihin jakamisen epäreiluudesta, kun toinen olettaa ilman muuta, että kaikki tekevät kaikkea. Siis silloin kun fiilis iskee. Onneksemme olemme molemmat melko laiskoja kotitöiden suhteen. Jos jollakulla on valitettavaa siisteydestä, neuvomme mieluusti tien siivouskomerolle.

Homma tuntuu suorastaan välillä keikahtavan päälaelleen. On todella noloa huomata joskus olevansa se nihkeilevä konservatiivi, joka jättää auton renkaiden vaihtamisen miehelle huonojen tekosyiden varjolla. No, apupyörät lapsen polkupyörään sentään asensin.

Kun tilanne nyt sitten vielä on se, että minä olen töissä (usein pitkää päivää) ja mies opiskelee, niin lapsen päikkysuhteet lepäävät hänen harteillaan. Minä ehdin käydä hoitopaikassa ehkä kerran viikossa maksimissaan. Isi tuo, isi vie, isi pukee ja useimmiten ruokkiikin. En halua heittäytyä natkuttamaan työn laadusta, kun en kuitenkaan ole itse sitä tekemässä. Eihän mieskään murmattanut minulle lapsen ryönäisestä paidasta, kun olin äitiyslomalla.

No hyvä on, ehkä sitä välillä tulee vähän ääneen ihmeteltyä tiettyjä esteettisiä ratkaisuja. Pyrin kuitenkin pidättäytymään kommenteista. Tasa-arvon nimissä. Sitäpaitsi nykyisin omistuisesta estetiikasta voi usein syyttää nelivuotiasta itseään. Ja sehän on vain lapsen luovuutta.


Kodin siisteys (tai siivottomuus, miten vain) on selkeästi yhteisillä harteilla. Miehen hommaa on tavaroiden järjestely, koska häneen ei heti iske epätoivo ja siivous-ocd (tämä on tila, jossa tavaroiden järjestely aloitetaan tyhjäämällä kaikki hyllyt ja laatikot ja siivoamalla ne. Tavarat järjestellään takaisin aakkos-, kronologiseen- tai värikoodien mukaiseen järjestykseen. Aikaa menee, hermot menee, valmista ei tule). Minä puunaan keittiön ja saunan ja vessan ihan mieluusti, kunhan pääsen siitä hommasta. Huono puoli lähes täydellisessä siivoustasa-arvossa on, että jos olemme kumpikin vuoron perään kiireisiä ja eri aikaan kotona, niin silloin siivoamista ei tapahdu. Piste.

Pyykinpesu on miehelleni vähän niinkuin renkaiden vaihto minulle: varmasti se sujuisi, mutta huonoilla tekosyillä ("en mä tiedä mitä voi pestä yhdessä") homman voi väistääkin.

Joka parisuhteessa on akilleen kotityökantapäänsä. Minulle se on roskapussin asettelu. En voi sietää miten kuten paikalleen tungettua pussia. Reunat pitää TAITTAA SANGON REUNAN YLI ULKOPUOLELLE. Perkele. Muuten puolet roskista menee ohi ja pussi painuu kasaan. Rehellisyyden nimissä on tosin sanottava, että kärsin PMS:tä, joten kaksi viikkoa kuukaudessa en voi sietää juuri mitään. Muuten olen ihan kiva kunnes minuun tutustuu.

Minun tavoistani varmaan ärsyttävin mieheni mielestä on puolipitoiset vaatteet: niitä lojuu kämpässä vähän siellä täällä. Koskaan ei tiedä koska niitä tarvitaan ja työvaatteet on kiva vaihtaa kotivaatteisiin heti alakerrassa. Tämä voi olla ylivoimaista henkilölle, joka pitää vaatetta kunnes se menee pyykkiin ja ottaa sitten käyttöönsä seuraavan vastaavan.

Tästä kaikesta ällöttävästä harmoniasta huolimatta en missään olosuhteissa allekirjoittaisi muorini tokaisua keskustellessamme kerran Kaari Utrion kolumneista. Hän totesi ettei koskaan ole ollut feministi, kun ei ole ollut tarvetta: häntä on kohdelleet miehet hyvin.

Point missed. Minä yritän arvostaa sitä tasa-arvoa jonka ennen eläneet ovat saavuttaneet. Haluan itse tehdä voitavani sen eteen, että tyttäreni ja mahdolliset muut lapseni, pojat ja tytöt, voisivat tehdä valintansa omien taipumustensa mukaan eivätkä sen mukaan, mikä "sopii" jollekin sukupuolelle, tai mitä "ihmiset sanovat". Toivon mukaan sekaisessa kodissa asuminen ja roskapussikeskustelun jatkuva kuunteleminen opettaa sekin heille jotain.