I´ve been doing a bit of this and that since last updating. Some weaving, some knitting and mostly spinning.
I visited craft fair and bought some "easy" wool (id est: ready-made rovings of merino and general sheep wool) for relaxing, and also some silk... That one is on the spindle at the moment, and killing my fingers whenever I spin it... I try to make very thin yarn, maybe one that is good for hand sewing, and it takes quite a grip to get the yarn thin enough but not thin enough to snap. Patience is a virtue here: If I try to go too fast, not enough twist appears and boom! I´m tangibly remainded why it is called a DROP spindle. Pictures when I don´t feel like burning the whole thing to ashes.
Elikkä olen kerrankin isolla koneella ja ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni kirjoittaakseni myös ihan kotimaisella. Koska ääkköset...
Olen kutonut hiukkasen pystykangaspuilla, vähän kutonut ja jopa virkannut. Mutta enimmäkseen kehrännyt, koska se on parasta rentoutusta. Sitä mukaa kun kierre kuidussa lisääntyy, se hermoissa vähenee.
Kävin Käsityömessuillakin, eikä sieltä oikeastaan muuta kuin että ostin vähän helppoa kehrättävää rentoutustarkoituksiin. Merinoa Villakamarin tiskiltä ja ihan perus sekavillaista kampakuitunauhaa Pirtin Kehräämöltä. Pirtin kehräämöllä oli aivan ihana idea, nimittäin neljää eriväristä kampakuitunauhaa metritavarana suoraan tynnyristä. Jos budjetti ei olisi tuossa vaiheessa jo paukkunut, olisin hamstrannut sitä aivan törkiästi.
Lisäksi ostin vähän silkkikuitua, joka on minulle uusi kehräyskokemus. Kysyy hermoja ainakin värttinällä. Yritän saada aikaan ohuen ohutta lankaa"hienompaa kuin hiuskarva" jota kertaamalla saisin vahvaa ja kaunista käsinompelulankaa. Homma on melkoista veitsenterällä tasapainoilua, joka vaatii näpeiltä melkoisesti puristusvoimaa.
Also, here´s a brief update on my nettle project. I did some research and found that yes, nettles should be retted just like flax, i.e. placed on the dewy ground or underwater to ferment a bit before drying. So week ago my not yet thoroughly dry nettles went under the apple trees to ret. Of course couple of days ago it started snowing, which meant I had to poke around the yard to find all my preciouses...
Pientä päivitystä nokkoslankaprojektiin: Lueskelin aiheesta mitä onnistuin netistä löytämään ja totesin, että nokkosia pitäisi käsitellä "kuiin pellavaa" mikä tarkoittaa että ne pitää liottaa kasteisella maalla tai virtaavassa vedessä, jotta puiset osat mätänevät irti kuiduista. Myöskin ymmärsin useimpien lähteiden rivien väleistä, että nokkonen saattaa mädätä olemattomiin jos sitä liottaa liian pitkään. Lähdin siis liikkeelle muutamasta päivästä kaatosateiselle nurmella... Ongelmahan oli, että pari päivää sitten satoi lunta, joten sadon korjaaminen eilen oli melkoinen hakuammuntatehtävä. Keväällä nähdään löysinkö kaikki nivaskat.
I think I
did find them all, though. After cleaning the leaves and seeds away I
tied them to loose bundles and now they sit in the sauna to (hopefully)
dry. I think I have to warm the sauna some...
I finally got around freeing my wedding chest for all the spinning and weaving equipment, as I´ve planned for a long time.
Sain viimein aikaiseksi tyhjätä kapioarkkuni ja säilöä sinne kudonta- ja kehräystarvikkeeni.
The chest belonged to my father´s mother´s father´s mother Agaatta
Lysti, whose father made it in 1839, as the year painted inside
indicates. I got it from my grandmother as a wedding present, and she had filled it with towels with my initials, stitched tablecloth and other traditional necessities.
Arkku on häälahja mummultani, ja se sisälsi nimikoituja pyyhkeitä, kirjotun pöytäliinan ja reikäommelkoristeltuja nenäliinoja sekä arkun alkuperän tarinan. Sen on tehnyt Jaakko Lysti, minun isänäidinisänäidinisäni (hah! lukekaa siitä jos pystytte...) vuonna 1839 ja antanut myöhemmin tyttärelleen Agaattalle kapioarkuksi.
Chest was painted black and decorated in 1938 or 39, according to my granny. Before it was all blue, like the inner part of the lid still is.
Tummu kertoi että hänen muistaakseen arkku koristemaalattiin vuonna 1938 tai 39. Sitä ennen se oli sininen, kuten kannen sisäpuoli vieläkin.
And my Aland sheep project is getting on too. Here are the five ready plyed rovings of soft and shimmering inner wool.
Ahvenanmaanlammasprojektikin etenee. Tässä viisi vyyhtiä kaksisäikeistä pehmoista pohjavillalankaa.
And the two yet unwashed rovings of very coarse and spiky outer layer. I have no clue where I could use them, but I´m sure I´ll figure something out...
Ja tässä kaksi vyyhtiä jäykkää ja karheaa, jouhimaista lankaa päälivillasta. Nämä ovat pesuun menossa, kuha kuivaustilaa vapautuu keittiöstä.
